Ääntämisen tarkennus: Pituus ja soinnillisuus

Tässä aiheessa harjoittelet kahta asiaa, jotka vaikuttavat suomen puheen ymmärrettävyyteen erityisen paljon:

1. Pituus: onko äänne lyhyt vai pitkä (vokaali tai konsonantti).
2. Soinnillisuus: kuuluuko äänteessä äänihuulten värinä (soinnillinen) vai ei (soinniton).

Suomessa pienikin ero pituudessa tai soinnillisuudessa voi muuttaa sanan merkityksen tai tehdä siitä vaikeasti ymmärrettävän.

---

1) Pituus suomessa: Lyhyt vs. Pitkä

Mitä “pituus” Tarkoittaa?

Suomessa sekä vokaalit (a, e, i, o, u, y, ä, ö) että konsonantit (k, p, t, s, l, n…) voivat olla:

• lyhyitä (yksi kirjain): tuli, kata, pako
• pitkiä (kaksi samaa kirjainta): tuuli, kattaa, pakko

Kirjoituksessa pituus näkyy yleensä kaksoiskirjaimena, ja puheessa se kuuluu pidempänä ääntämisenä.

Miksi pituus on tärkeä?

Pituus voi erottaa sanoja toisistaan:

• tuli (”fire” tai ”came”) vs. tuuli (”wind”)
• muta vs. muuta
• pata vs. pataa
• tapa vs. tappa- (esim. tappaa)
• mato vs. matto

Jos pituus menee sekaisin, kuulija voi ymmärtää eri sanan kuin tarkoitit.

---

2) Vokaalin pituuden harjoittelu

A. Kuuntele ja tunne rytmi

Pitkä vokaali kestää selvästi pidempään kuin lyhyt. Hyvä nyrkkisääntö:

• lyhyt vokaali = “yksi isku”
• pitkä vokaali = “kaksi iskua”

Esimerkkejä (ääntäen):

• tuli (tu-li) vs. tuu-li
• muta vs. muu-ta
• sika vs. sii-ka

B. Harjoitus: Venytä vain vokaalia

Sano parit peräkkäin ja keskity vain vokaalin pituuteen:

• tuli – tuuli
• muta – muuta
• koti – kooti (ei oikea sana, mutta harjoitukseen sopii pituuden vuoksi)
• ilo – iilo (harjoitussana)

Tavoite: pitkän vokaalin aikana suu ja kieli pysyvät samassa asennossa pidempään, eikä ääni “katkea”.

---

3) Konsonantin pituus (geminaatta): Yksinäinen vs. Kaksoiskonsonantti

A. Mitä tarkoittaa kaksoiskonsonantti?

Kaksoiskonsonantti (esim. kk, pp, tt, ss, ll, nn) tarkoittaa, että konsonantti on pidempi. Usein se tuntuu niin, että ääni “pysähtyy” tai “pidättää hetken”.

Esimerkkejä:

• mato vs. matto
• tapan vs. tappan (harjoitussana)
• kuka vs. kukka
• tuli vs. tulli
• sata vs. satta- (esim. sattuu)

B. Miten geminaatta tuotetaan käytännössä?

Valitse sana, jossa on kaksoiskonsonantti, esimerkiksi matto.

• Sano ensin mato: ma-to (sujuva siirtymä)
• Sano sitten matto: ma(t)-to
  • t:ssä on pieni pysähdys ennen kuin jatkat seuraavaan tavuun

Vinkki: Geminaatta kuuluu usein selvimmin tavurajalla: mat-to, kuk-ka, tul-li.

---

4) Pituus ja sanan paino: Miten ne toimivat yhdessä?

Suomessa pääpaino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Pituus (pitkä vokaali/konsonantti) vaikuttaa siihen, miltä sana kuulostaa ja “rytmittyy”.

Esimerkki:

• tuuli: TUU-li (ensimmäinen tavu on pitkä)
• tulli: TUL-li (konsonantti tekee “pidätyksen” tavujen välissä)

Tavoite: pidä pääpaino alussa, mutta tee pituus silti selkeästi.

---

5) Soinnillisuus: Mitä se on?

A. Soinnillinen vs. Soinniton

• Soinnillinen äänne: äänihuulet värisevät (tuntuu kurkussa).
• Soinniton äänne: äänihuulet eivät värise samalla tavalla.

Suomessa tärkeä perusero on usein parissa:

• s (soinniton) vs. z (soinnillinen, ei ole suomessa yleinen perusäänne)
• f (usein soinniton) vs. v (soinnillinen)

Lisäksi monet oppijat sekoittavat suomen v-äänteen ja oman kielensä w-tyyppisen ääntämyksen.

B. Testi: Tunnista värinä

Laita sormi kevyesti kurkun päälle ja sano:

• vvvvv (värinä tuntuu)
• fffff (vähemmän värinää)
• ssss (yleensä ei värinää)
• mmmm (selkeä värinä)

---

6) Suomen “haastavat” Yhdistelmät: Pituus + soinnillisuus + tarkka artikulaatio

Seuraavat ovat yleisiä kohtia, joissa ymmärrettävyys paranee paljon, kun pituus ja soinnillisuus osuvat kohdalleen.

A. -Nk- Ja -ng- (Kengät, Pankki, Helsinki)

Suomessa ng esiintyy usein kirjoitusasussa ng (kengät) tai äänteenä nk-yhdistelmän yhteydessä (pankki).

• kengät: ke-ngät (ng on yksi “nenä-äänne” + g-tyyppinen jatko, ei “n + g” erikseen liian voimakkaasti)
• pankki: paŋk-ki (nenä-äänne ennen k:ta, ja kk on pitkä)

Harjoitus: sano hitaasti ja lisää vauhtia:

• ken-gät → kengät (yhtenäisemmin)
• pan-kki (pidä kk selkeänä)

B. -Rt-, -Lt-, -Nt-: Selkeä tavuraja ja pituus

Esimerkkejä:

• kartta (rt + tt)
• silta (lt)
• antaa (nt + aa)

Vinkki: Älä “nielaise” konsonantteja. Tee yhdistelmä rauhassa:

• kar(t)-ta (tt pidempi)
• sil-ta (l kuuluu)
• an-taa (pitkä aa)

C. Pitkät vokaalit + r (esim. “Saari”, “Vuori”)

R voi joillekin olla vaikea. Tärkeää on, että pitkä vokaali pysyy pitkänä, vaikka r tulee perään.

• saa-ri (ei sa-ri)
• vuo-ri (ei vo-ri)

---

7) Yleisimmät virheet ja korjauskeinot

Virhe 1: pitkä ääntyy liian lyhyenä

Oire: tuuli kuulostaa tuli:lta.
Korjaus: venytä vain sitä kirjainta, jota on kaksi: tuu-li.

Virhe 2: kaksoiskonsonantti jää pois

Oire: matto kuulostaa mato:lta.
Korjaus: tee pieni “pysähdys” keskelle: mat-to.

Virhe 3: soinnillisuus vaihtuu tai heikkenee lopussa

Oire: v kuulostaa f:ltä tai katoaa (“hyvä” → “hyä”).
Korjaus: harjoittele vvvv-värinää ja lisää v selkeästi: hy-vä.

---

8) Käytännön harjoituspaketti (10–15 min)

1. Pituusparit (3 min)

Lue parit ääneen 2–3 kertaa:

• tuli – tuuli
• muta – muuta
• mato – matto
• kuka – kukka
• tulli – tuli

2. Tavutus ja pysähdys (4 min)

Sano ensin hitaasti tavuttaen, sitten normaalisti:

• mat-to, kuk-ka, tul-li, kart-ta, pan-kki

3. Soinnillisuuden värinä (3 min)

Sano 5 sekuntia kerrallaan:

• vvvvv → fffff → vvvvv
• mmmmm → sssss → mmmmm

4. Lyhyt lauseharjoitus (3–5 min)

Lue ja keskity pituuteen ja selkeään v-äänteeseen:

• Tuuli on kova tänään.
• Minulla on matto olohuoneessa.
• Käyn pankissa huomenna.
• Tämä on hyvä idea.

---

9) Itsearviointi: Onnistuinko?

Kun puhut tai luet ääneen, kysy itseltäsi:

• Kuuluuko pitkissä vokaaleissa selkeä “pidennys” (aa, uu, ii)?
• Teenko kaksoiskonsonanteissa pienen pysähdyksen (tt, kk, pp)?
• Tuntuuko v-äänteessä kevyt värinä kurkussa?
• Ymmärtääkö kuulija sanat ilman, että joudut toistamaan?

Jos haluat, voit lähettää 5–8 lauseen ääninäytteen (tai kirjoittaa, mitkä sanat ovat vaikeita), niin saat tarkat harjoitussanat juuri sinun haasteisiisi.